Asianajajat.com

Asianajaja - Asiantuntevaa palvelua


Asianajaja on lakimies, jonka ammattina on yritysten tai yksityishenkilöiden asioiden hoitaminen tuomioistuimissa sekä muilla viranomaisilla. Lain mukaan pelkästään Suomen Asianajajaliiton jäsenet, joilla on maisterin tutkinnon lisäksi ainakin neljän vuoden kokemus asianajaja-tehtävistä, ja jotka ovat hyväksytysti suorittaneet asianajaja-tutkinnon, saavat käyttää asianajajan ammattinimikettä. Asianajaja-laki astui voimaan vuonna 1959. Sitä ennen asianajajan ammattinimikettä pystyi käyttämään kuka tahansa asianajaja-alalla toimiva henkilö. Nykyään asianajajista annetun lain 11 §:n mukaan henkilö, joka käyttää virheellisesti nimikettä asianajaja tai asianajotoimisto, rangaistaan sakolla. Asianajajaksi pääseminen edellyttää asianajaja-lain 3 §:n sekä Suomen Asianajajaliiton sääntöjen 5 §:n pätevyysvaatimuksien täyttymistä.

Asianajajien toimintaa säätelee Suomen asianajaja-laki. Suomen Asianajajaliitto puolestaan vastaa asianajajien, julkisten oikeusavustajien sekä asianajotoimistoissa työskentelevien lakimiesten ammatillisesta valvonnasta. Suomen Asianajajaliiton jäsenkuntaan kuuluu noin 1 800 asianajajaa. Se vastaa noin 10 % kaikkia Suomessa toimivista asianajajista ja lakimiehistä. Muut oikeudellista apua tarjoavat eivät ole lakisääteisten valvonnan piirissä.


Asianajajaksi pääsemisen edellytyksiä ovat kansalaisuus, ikävaatimus, tuomarinvirkaa varten Suomessa säädetyt opinnäytteet, riittävä taito ja käytännöllinen kokemus, erillisen asianajaja-tutkinnon suorittaminen, tunnettu rehellisyys, sopivaisuus asianajajan toimeen, täysivaltaisuus sekä ammatillinen itsenäisyys. Kansalaisuudeltaan asianajajan on oltava joko Suomen tai muun Euroopan valtion kansalainen. Asianajajan on oltava vähintään 25-vuotias. Asianajajan on oltava suorittanut tuomarinvirkaa varten Suomessa säädetyt opinnäytteet, eli käytännössä ylemmän oikeudellisen korkeakoulututkinnon. Asianajajan on oltava saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon ja käytännöllisen kokemuksen toimimalla asianajaja-tutkinnon suoritettuaan vähintään neljä vuotta oikeudenhoidon alalla tai siihen verrattavissa olevassa toimessa tai tehtävässä.

Asianajajalla tulee olla vähintään kaksi vuotta kokemusta avustavana lakimiehenä asianajotoimistossa, julkisena oikeusavustajana tai itsenäisenä asianajaja-tehtävien hoitajana. Asianajajan on oltava rehelliseksi tunnettu, eli asianajajaa ei voida olla tuomittu epärehellisyydestä. Asianajajan on lisäksi oltava myös elämäntavoiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva asianajajaksi. Asianajajan on oltava täysivaltainen, eli asianajaja ei voi olla konkurssissa tai hänen toimintakelpoisuuttaan ei voida olla holhouslaissa tarkoitetulla tavalla rajoitettu. Asianajajan on myös oltava ammatillisesti itsenäinen, eli asianajajan täytyy olla itsenäinen ammatinharjoittaja, tai sitten asianajajan täytyy harjoittaa asianajaja-toimintaansa yhtiömuodossa toisen asianajajan kanssa, tai olla työsuhteessa vain toiseen asianajajaan.


Asianajajan on noudatettava kaikessa toiminnassaan hyvää asianajaja-tapaa, josta Suomen Asianajajaliitto on antanut ohjeet. asianajajan on ensinnäkin oltava aina lojaali asiakkaalleen. Lisäksi asianajaja on lain velvoittamana ja hyvää asianajaja-tapaa noudattaen määrätty valvomaan asiakkaan etua ja oikeuksia parhaan kykynsä mukaan. Asianajajan on oltava tehtävää hoitaessaan täysin riippumaton sellaisista ulkopuolisista vaikutteista, jotka voivat haitata asianajajan kykyä valvoa asiakkaan etua. Asianajaja ei saa omien etujensa, rasituksen tai kiusallisuuden vuoksi, asianomaisten yhteiskunnallisen aseman, kansallisuuden, rodun, sukupuolen, poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksen tai muiden samankaltaisten seikkojen vaikuttaa tehtävän suorittamiseen. Asianajajan on oltava esteetön tehtävää vastaanottaessaan sekä sitä hoitaessaan. Asianajaja ei saa luvattomasti ilmaista tehtävässään saamiaan tietoja yksityisen, perheen, liikkeen tai ammattin salaisuuksista. Asianajaja ei saa myöskään luvattomasti ilmaista muita tietoja, joita asianajaja on tehtävää hoitaessaan saanut tietää.

Asianajajan on täytettävä tehtävänsä rehellisesti, asiallisesti ja moitteettomasti. Asianajajan on hoidettava tehtävät huolellisesti, täsmällisesti, joutuisasti sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta. Asianajaja on velvollinen kehittämään sekä ylläpitämään omaa ammattitaitoaan, ja seuraamaan oikeuskehitystä varsinkin niillä oikeuden aloilla, joilla asianajaja toimii. Lisäksi asianajajan on osallistuttava säännöllisesti koulutukseen. Asianajaja ei saa hyväksyä tehtävää, jos hänellä ei ole tehtävän edellyttämään ammattitaitoa, tai jos hän ei muulla tavoin kykene huolehtimaan tehtävästä asianmukaisesti. Asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on ajallisesti rajoittamaton. Henkilöllä, jota salassapito- tai vaitiolovelvollisuus suojaa, on kuitenkin oikeus vapauttaa asianajaja siitä. Asianajajan on myös pidettävä asiakkaansa aina ajan tasalla tehtävän edistymisestä, sekä erityisesti pidettävä huoli siitä, että ratkaisu, päätös tai sovinto ilmoitetaan välittömästi asiakkaalle. Asianajajan on lisäksi vastattava asiakkaan tiedusteluihin ilman aiheetonta viivytystä. Jos vastaaminen ei ole mahdollista, asianajajan on ilmoitettava asiakkaalle milloin vastaaminen onnistuu. Asianajajan on saatava asiakkaan hyväksyntä jokaiseen tärkeään toimenpiteeseen. Asianajajan palkkion on oltava kohtuullinen ja säädösten sekä Suomen Asianajajaliiton ohjeiden mukainen. Asianajajan on annettava asiakkaalle tieto mahdollisuudesta saada katettua asianajajan kuluja oikeusturvavakuutuksesta tai julkisista varoista.
 
Asianajajien palvelut yrityksille
  • Arvopaperimarkkinalaki
  • Kaupalliset sopimukset
  • Kirjanpito- ja tilintarkastusoikeus
  • Konkurssit
  • Liikejuridiikka
  • Verokonsultointi